Olet täällä

Koreografia ja ohjaus: Anna-Mari Karvonen, Anna Mustonen
Esiintyjät: Ville Ahonen, Robert Brotherus, Outi Condit, Vida Hulkko, Saku Koistinen, Masi Tiitta, Miikka Tuominen, Saara Töyrylä
Äänisuunnittelu: Heidi Lind
Visuaalinen suunnittelu: Hanna Käyhkö
Kuvat: Hanna Käyhkö
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Liikkeellä marraskuussa -festivaali, Und er libet

30.10.2010 - 16.11.2010

Esitysarkisto 2010 Anna-Mari Karvonen, Anna Mustonen: Gisellen keveys ja kuolema

Terveisiä romanssien joutomaalta1. näytös: Keskellä kirkasta päivää Gisellelle valkenee karu totuus rakastetustaan Albertista. Gisellen sydän ei kestä kipua, ja hän kaatuu kuolleena maahan.
2. näytös: Keskiyöllä onnettomaan rakkauteen kuolleiden naisten henget nousevat haudoistaan vainoamaan miehiä. Auringon noustessa henget painuvat takaisin kosteisiin hautoihinsa. 

Und er libet käyttää uuden teoksensa materiaalina Giselle-balettia, jonka romanttinen kuvasto törmäytetään trash-estetiikkaan ja esittämisen keveyteen. Gisellen tarinassa ryhmää kiinnostaa muodonmuutos tytönhupakosta kuolleeksi ruumiiksi ja jälleen maasta nousevaksi, höyryäväksi hengeksi.Ylöspäin voi kurottaa, hypätä, kiivetä tai leijua. 
Ja haihtua, hävitä, kivuta, kadota, kurkotella, tulla nostetuksi. 
Alaspäin voi pudota, vajota, syöksyä tai kaivautua. 
Ja tipahtaa, painautua, painua, tulla painetuksi.
 Und er libet (2006-) on esityksiä tekevä joukko nuoria taiteilijoita. UEL on herättänyt huomiota Bakkantit-trilogiallaan (2007-09), jota on esitetty mm. Kiasma-teatterissa, Uuden suomalaisen teatterin festivaaleilla Petroskoissa (2009) sekä Kölnissä (2010). Gisellen keveys ja kuolema on jatkoa Todellisuuden tutkimuskeskuksessa syksyllä 2009 nähdylle Randomly seeking Giselle –esitykselle.

"Esitys koostuu monenlaisista luonnoksista, sooloista ja kuoro-osuuksista, joiden avulla kurkotellaan kohti Giselle-balettia. Lähtökohdan nurinkurisuus kiehtoo; yleensähän alkuteos toimii inspiraation lähteenä, mutta tässä esityksessä Giselle täytyy ikään kuin voittaa. Apua antaa trash-estetiikka: kaikki turha, epäonnistunut, kömpelö, liian räikeä tai liian pliisu ja hiomaton aines, joka yleensä halutaan valmiista teoksesta karsia pois. Nyt materiaalia tuhlataan, sen annetaan elää ja kukoistaa, ja kas, lopulta näyttämöteoksesta sukeutuu kollektiivinen näkemys Giselle-hahmosta." (Maria Säkö, Helsingin Sanomat 1.11.2010)