Olet täällä

Koreografia ja tanssi Liisa Pentti
Taiteelliset neuvonantajat Frans Poelstra, Robert Steijn
Muusikko Aleksi Haapaniemi
Valosuunnittelu Mia Kivinen
Äänisuunnittelu Patrick Kosk
Pukusuunnittelu Terttu Torkkola
Maskeeraus Tuija Luukkainen
Tuotanto Liisa Pentti + Co/Paula Karlsson, Zodiak – Uuden tanssin keskus

18.10.2008 - 30.10.2008

Esitysarkisto 2008 Liisa Pentti: Mabel or The Queen of Bones

Zodiakin house-koreografiLiisa Pentin uuden sooloteoksen Mabel or The Queen of Bonesnäkökulmana on tutkia diiva-ilmiötä tanssin keinoin ja leikkiä sen synnyttämillä mahdollisuuksilla. Diiva on urbaanin elämän shamaani, jonka kautta yhteisö ja yleisö voivat peilata omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Teos on myös kunnianosoitus naiseudelle ja naisesiintyjille, joiden karisman ja sensuaalisuuden kautta lava herää henkiin ja välittää kehon kautta syntyvää tunnetta ja tietoa.

Mabel, luiden kuningatar, on tanssi naisesta, jolle katumus ja häpeä ovat tuntemattomia. Teoksen hahmo on keksijä, diiva, shamaani ja ehkäpä satunnaisesti prostituoitu, erilaisten arkkityyppien hämärä sekoitus. Näille tyypeille on yhteistä, että lava ja esiintyminen on heille elämisen ehto, vaikka he synnyttävät luontaista draamaa myös lavan ulkopuolella. Draamaa, jota yleisö ihailee joskus vieläkin enemmän kuin lavalla tapahtuvaa esitystä. Mabel ei kadu naiseksi syntymistään, hän juhlistaa naiseuttaan eikä uhraus ole hänelle hyve.

Liisa Pentti on vaikuttanut nykytanssin kentällä eri tavoin vuodesta 1986 lähtien ja koonnut usein ympärilleen kansainvälisiä työryhmiä. Myös Mabel-soolossa vaikuttavat taiteellisina neuvonantajina hollantilais-itävaltalainen koreografi Frans Poelstra ja dramaturgi Robert Steijn. Heidät on nähty aiemmin Suomessa mm. yleisöä ihastuttaneessa teoksessa Frans Poelstra, his dramaturge and Bach (Sivuaskel-festivaali 2007). Nyt nämä keski-ikäiset miehet ja uskomattomat näyttämövirtuoosit tarttuvat naiseuden teemaan yhdessä Liisa Pentin kanssa, taatusti omintakeisella otteella. Feminiinisten puolten kartoittaminen ei kaksikolle ole vierasta. Syksyllä 2007 Poelstra ja Steijn valmistivat yhdessä muusikko Martin Siewertin kanssa oman humoristisen “vaginamonologinsa”, modernin tanssin uranuurtajanaisten tarinaa kertovan teoksen feminine delight. Teos saadaan Suomeen Sivuaskel-festivaalille helmikuussa 2009.

Sooloteoksen työprosessi on alkanut keväällä 2008 Wienissä ja Amsterdamissa, missä siitä esitettiin osia The Diva Body -tapahtumassa Melkwegissä. Syyskuussa 2008 Mabel nähdään work-in-progress-esityksenä Wienissä ja ensi-ilta lokakuussa Zodiakissa.

"Liisa Pentti yllättää ja häkellyttää uudella tanssiteoksellaan Mabel or The Queen of Bones. Teoreettisena, analyyttisenä ja älyllisesti haastavana tunnettu koreografi käsittelee nyt jotakin niin pinnallista aihetta kuin diivaa ja diivuutta. Itselleen uskollisena hän kuitenkin löytää sieltä pinnanalaisen maailman. " (Jussi Tossavainen, Helsingi Sanomat 23.10.2008)

"Mabel taitaa ylitseviemisen taidon ja saa katsomon nauramaan niin keikaroidessaan mustissa sandaleteissaan ja piukeasti pinkissä lurexissaan kuin lämmitellessään trikoissaan kuin alkuapina.Näyttämöteos diivan olemuksesta voisi helposti kääntyä ennalta-arvattavaksi pateettiseksi parodiaksi, mutta Pentin teos säilyttää tuoreutensa.. Pentin Mabel on hienosti rakennettu hahmo sormenpäihin ja punakyntisiin varpaisiin asti." (Kaisa Kurikka, Turun Sanomat 20.10.2008)

"Häpeämättömän hauskaa diivailua... Esityksessään naisesta ja hänen sisäisestä diivastaan Pentti lataa näyttämölle lähes kaikki mahdolliset liikkeelliset, ilmeelliset ja äänelliset diivakliseet honeysta suuren luokan tähteen. Läpi käydään niin "viattomat" hurmaamiset, viettelemiset kuin turhautuneet kiukunpuuskat. Pentin naisarsenaalista löytyy sekä ujo viltin alla laulaja että raivoava sisäinen eläinkin. Kaikki tämä tehtynä yhtä aikaa sekä häpeämättömän tietoisesti että itseironisestikin. Tämä diiva tuntee voimansa ja uskaltaa käyttää sitä." (Annikki Alku, Uutispäivä Demari 23.10.2008)

"I Mabel or The Queen of Bones är Liisa Pentti ensam på scenen även om hon i en scen handgripligen assisteras av ljussättaren Mia Kivinen och Aleksi Haapaniemi helt konkret framkallr såväl elektroniska som trummljud i några scener. I princip är det dock Liisa Pentti själv som genererar såväl handling som framställning. Hennes idébaserade verk de- och rekonstruerar divans väsen i en svit sammanhängande scener. Greppet är lekfullt, lätt och fragmentariskt ombytligt. LiisaPentti gör långa kliv från inledningens fotomodellika poserande till avslutningens balettlika scen. På vägen passerar bland annat divaikoner som Edith Piaf, Marlene Dietrich och Maria Callas revy som korta konceptuella referenser. Via kläd- och scenbyten tas arketypiska roller och idéer fram för att i rask takt bytas ut." (Jan-Peter Kaiku, Hufvudstadsbladet 26.10.2008)