Olet täällä

Okulaari: näkökulmia aikamme tanssitaiteeseen

Niko Hallikainen

Okulaari on Zodiak – Uuden tanssin keskuksen alullepanema ja ylläpitämä blogiprojekti, jossa kirjoitan jokaisesta Zodiakin ohjelmistossa esitettävästä teoksesta tekstin, jonka näkökulma määrittyy kunkin teoksen ehdoilla. Blogitekstejä voi kutsua kritiikeiksi, koska ne tulevat noudattamaan samoja periaatteita kuin arviot, joita olen kirjoittanut Teatteri&Tanssi-lehteen kuluneen neljän vuoden aikana.

En ole ikinä nähnyt kritiikkiä tekstilajina, jossa olisi kyse kirjoittajansa mausta. Yleisemmin katsojien suhde esityksiin ja eritoten nuorten kansainvälisten kriitikoiden suhde käsittelemiinsä teoksiin on kehittynyt makukysymyksistä eteenpäin.

Ajatus siitä, että kriitikon ja taiteentekijän välillä olisi kuilu, on nyt epärealistinen ja taantunut työnjakofantasia, joka ei sovellu nykypäivän kotimaiselle tai kansainvälisellekään taidekentälle. Tekijät, kriitikot ja katsojat ovat yhteisellä asialla, tanssi edellä.

Esityskritiikin keskiössä ei enää ole kriitikkosubjekti, jonka arvoasteikolla teos naulitaan hyvän ja huonon välimaastoon. En tunne omasta sukupolvestani juurikaan katsojia, joissa esitys synnyttäisi esim. halua korjata tai uudelleenohjata näyttämöä. Oma maku ei tunnu järkkymättömältä, luontainen tarve perustella mieltään pehmentää myös maun. Esitystaide tarvitsee tässä ajassa tuekseen makutuomarin sijaan asiantuntevaa tekstiä, joka omalta osaltaan elävöittää esitystä.

Kriittinen kirjoittaminen ei siis pyri arvottamaan teosta vaan löytämään ja tulkitsemaan kunkin teoksen erityispiirteet eli tämän arvon.  Kriittinen kirjoittaminen pyrkii aukikirjoittamaan teoksen arvot katseen yksilöllisestä tulkinnasta käsin. Kritiikki on arvottamisen sijaan arvojen katsomista.

Okulaari-blogin tavoite on kietoutua tiiviisti tähän aikaan; katseen ja lukijoiden ja esityksen ja tanssikentän muuttuviin tarpeisiin nyt, kun nämä tarpeet tuntuvat yhtenäisiltä.

Jos koreografia on haihduttamista, on esityksestä kirjoittamisen oltava teoksen systemaattista palauttamista osaksi todellisuutta; eräänlaista muistokirjoittamista. Haluan blogin avulla tutkia, miten kirjoittaa esityksestä tekstiä, jossa esitys elää ilman, että tämä tyhjentyy toisteisen viitteelliseksi taltioinniksi?

Okulaari taltioi kokemuksen tulkinnalliseksi tekstiksi, jonka julkaisemalla Zodiak ottaa vastuun instituution sisäisestä kritiikistä, mikä on mielestäni edistyksellinen tapa vastata esityskritiikkiin kohdistuviin tarpeisiin tässä ajassa.

Tulen julkaisemaan Okulaarin puitteissa reaaliaikaisesti tekstejä Zodiakin kaikista tulevista ensi-illoista – tanssikeskuksen sisäisenä muukalaisena. Tekstit ovat kriitikon kummitukseni sekä teosten tuhoutuvien todellisuuksien välistä keskustelua, joka laajentaa asiantuntevaa tulokulmaa esityksiin taidepuheesta taidekeskustelunavaukseksi.

 

Niko Hallikainen