Zodiakin syyskauden 2026 ensimmäinen ensi-ilta on Kati Raatikaisen ja Milla Martikaisen Sotku ja rakkaus. Kysyimme työparilta muutamia kysymyksiä teoksen taustoista.
- Voitteko vielä avata hieman teoksen nimeä? Mistä tulevat ja mihin liittyvät sanat sotku ja rakkaus tämän teoksen kontekstissa?
Teoksen nimi kuvaa ihmisyyden kokemusta tässä monikriisin ajassa. Sotkulla viittaamme viheliäiseen tilanteeseen, jossa ihmiskuntana olemme. Sotkulla viitataan samaan aikaan suhdesotkuun eli siihen, että suhteemme toisiin lajeihin on sotkussa, systeemiseen sotkuun eli että yhteiskunnan rakenteet ovat kestämättömiä sekä konkreettiseen sotkuun, ympäristön saastumiseen - aineisiin väärissä paikoissa, esim. liika hiili ilmakehässä. Sotkulla tarkoitamme samaa kuin Donna Haraway kirjassaan Staying with a trouble. Sotku on ongelma, peritty tilanne, josta emme voi kääntyä pois.
Rakkaus on ongelman kanssa pysymistä, sotkun kanssa olemista. Emme voi unohtaa tätä tilannetta, vahingoittunutta planeettaa ei voi hylätä. Emme voi palata takaisin sotkua edeltäneeseen tilanteeseen vaan tulevaisuus täytyy rakentaa sotkun tunnustamisesta käsin. Rakkaus on rakkautta myötä ja vastoinkäymisissä :D Teoksessa sotku ja rakkaus tulee esiin erilaisina keskenään ristiriitaisina asioina, koska meidän mielestä se kuvaa ihmisyyttä. Rakkaus ilmenee monitasoisesti esimerkiksi kohtalokkaana rakkautena fossiilikapitalismin joillekin mahdollistamaan yltäkylläisyyteen ja nautintoon, ja toisaalta maailman rakastamisena sellaisena kuin se on.
Teoksessa sotku aiheuttaa iloa, kauhua, surua ja rakkautta. Teoksessa myös kysytään kuka sotkee ja kuka sotkun siivoaa.
- Millaisia konkreettisia muotoja sotku ja rakkaus saavat näyttämöllä?
Teoksessa sotketaan syötävillä materiaaleilla ja lähestytään toisia siinä usein onnistumatta. Teoksessa korostuu tilan ja ruumiin materiaalisuus ja tuntuisuus.
- Teillä oli harjoitusprosessin alussa mukana myös henkilö konsultoimassa läheisyyskoreografiasta. Miksi koitte tämän tärkeäksi osaksi teosprosessia?
Pyrimme työskentelemään mahdollisimman saavutettavasti ja erilaisia tarpeita huomioiden. Teoksen työskentelyssä ja kehollisessa virityksessä on korostunut suu ja ruuansulatuskanava maailmassa olemisen lähtökohtina. Siinä syödään, syötetään ja ollaan fyysisesti lähellä toisia kehoja. Nämä lähestymistavat vaativat tarkkuutta ja sensitiivisyyttä, jotta ne voidaan toteuttaa eettisesti ja taiteellisesti kiinnostavasti.
Läheisyyskoreografin läsnäolo vaikutti esiintyjien keskinäisen luottamuksen rakentamiseen huomattavasti ja oli koettavissa esiintyjien tavassa olla näyttämöllä ja toistensa kanssa. Läheisyyskoreografi voisi olla osa jokaista työryhmää! Työskentelyn alussa toteutimme myös saavutettavuuskyselyn koko työryhmälle, jossa jokainen pystyi ilmaista omat tarpeensa ja toiveensa työskentelyä ajatellen.
- Teoksen ennakkotekstissä kerrotaan, että yksi inspiraatioistanne on ollut taiteilija ja tutkija Sunaura Taylorin kirja Disabled Ecologies, ja nostatte esiin erityisesti kaksi hänen ajatustaan. Kerrotteko vielä hieman tarkemmin miksi ja miten nämä ovat vaikuttaneet tulevaan teokseen.
Sunaura Taylor käsittelee kirjassaan sen nimen mukaisesti vammautuneita ekosysteemejä ilmiöinä, jotka tuovat esiin ympäristötuhojen kaikkea ja kaikkia koskettavan luonteen. Hänelle vammautunut (disabled) käsite ei tässä yhteydessä ole metafora vaan konkreettinen olosuhde, joka koskettaa yhtä lailla ihmisiä, toisia eläimiä, ympäristöjä ja planeettaa. Rajoitteiden kanssa elämään tottuneet ihmiset ovat tärkeitä tulevaisuuden rakentamisessa.
Nämä ajatukset ovat olleet alkusysäys teoksen ideoinnille. Meitä kiinnosti, miten saavutettavuuden ja ekologian kysymyksiä voisi yhdistää ja mitä annettavaa Taylorin näkökulmalla vammaisteoriaan on ympäristöajatteluun. Olemme molemmat työskennelleet näiden aiheiden parissa yhdessä ja erikseen. Taylorin ajattelu toi näitä kysymyksiä yhteen meitä inspiroivalla tavalla.
Teoksessa kysymykset tulevat esiin työryhmän kokoonpanossa ja siinä millaista ruumiillisuutta näyttämöllä nähdään. Koreografiassa ja skenografiassa näkyy ruumiin ja ympäristön materiaalinen yhteys, erilaiset kiertokulut ja suhteet.