Harald Beharie: Sweet Spot

Sweet Spot on houkutteleva ja viettelevä helvetin kita – ilkikurinen mutta lempeästi luokseen kutsuva kuilu, joka tanssii ja vääntelehtii aikakausien limittyessä toisiinsa. Syvyyksissä asuva Sweet Spot manaa esiin vääristyneen kuolemantanssin hypnoottisessa maisemassa, jossa kuusi hurmioitunutta hahmoa laulaa, luhistuu ja synkopoi toistensa ympärillä.

Dromomaaninen vetovoima, hallitsematon tarve olla jatkuvasti liikkeessä, syöksee Sweet Spotin loputtomaan pyörteeseen: ylitsepursuavaan rytmien, kansanperinteen, groovaavien kulkueiden ja äkillisten purkausten virtaan, joka nielee katsojan ja kaiken tielleen osuvan.

Sweet Spot on Beharien trilogiasarjan viimeinen osa. Sen ensimmäinen osa, sooloteos Batty Bwoy (2022), leikittelee queer-kehoon liitetyillä fiktioilla. Trilogian toinen osa, ryhmäteos Undersang (2024), muotoutuu kollektiiviseksi rituaaliksi metsässä. Trilogian aiemmat osat on molemmat esitetty Helsingissä; Batty Bwoy Sivuaskel-festivaalilla 2023, ja Undersang URB-festivaalilla 2025.

Yhdessä teokset tarkastelevat, miten nautinnosta, ylenpalttisuudesta ja hirviömäisyydestä voi tulla voimaantumisen ja muutoksen lähteitä ja miten keho toimii näiden ristiriitaisuuksien näyttämönä. Teoksissa identiteetti ja valta ovat jatkuvasti neuvoteltavana ja muutoksessa, mikä luo huokoisen ja epävakaan pohjan rituaaleille, uusille yhteyden muodoille ja oudolle leikille.

Sweet Spotissa Beharie jatkaa pitkäaikaista yhteistyötään kuvataiteilija Karoline Bakken Lundin kanssa. He ovat vuodesta 2017 tutkineet luhistumisen runollisia ja fyysisiä mahdollisuuksia: miten esineet, tekstuurit ja kehot ajelehtivat tuen ja vastuksen välillä ja luovat huokoisia visuaalisia ja sosiaalisia maisemia. Sweet Spotissa Beharie ja Bakken Lund tekevät ensimmäistä kertaa yhteistyötä valosuunnittelija Ingeborg Staxerud Olerudin ja säveltäjä-muusikko Ingvild Langgårdin kanssa.

Harald Beharie (he/they) on norjalais-jamaikalainen esiintyjä ja koreografi, joka asuu Oslossa, Norjassa.

Beharien teokset syntyvät usein arjen ja äärimmäisyyden sekä banaalin ja pyhän jännitteessä. Hänen teoksissaan muodonmuutos on jatkuva periaate – sekä kehossa että tiloissa, joissa se liikkuu. Beharien työn ytimessä on halu haastaa käsitystämme todellisuudesta. Hänen teoksensa tutkivat, miten queer-keho voi toimia kapinan, hurmion ja purkamisen välineenä ja näyttämönä.

Beharie on erityisen kiinnostunut tee-se-itse-kulttuurista ja haavoittuvuudesta, joka syntyy tuntemattoman kohtaamisesta. Häntä kiehtoo myös keho dramaturgisena moottorina – voimana, joka muuttuu harjoittelun kautta.

Beharien teokset ovat saaneet laajaa tunnustusta. Shine Utopians (2020) yhdessä Louis Schoun kanssa ja sooloteos Batty Bwoy (2022) olivat ehdolla Norjan kriitikkojen palkinnon saajiksi. Vuonna 2023 Batty Bwoy voitti norjalaisen Hedda-teatteripalkinnon parhaana tanssituotantona, ja vuonna 2024 Undersang sai Norjan kriitikkojen palkinnon.