Zodiak – Uuden tanssin keskuksen avoimessa Taide tuntuu -luentosarjassa tarkastellaan taiteen uusia ilmiöitä. Luennoilla pohditaan mm. taidetta ja designia, epävarmuutta, yksilön ja yhteisön suhdetta sekä taiteilijan motivaatiota.
Tule tunnistamaan taiteen uusia ilmiöitä ja jakamaan ajatuksia!
KAIKILLE:
Taide tuntuu – ajatuksia ja uusia ilmiöitä
Luentosarja: 16.–30.11.2010
Aika:
16.11. klo 17 Erik Söderblom: Taide ja design - kolikon kaksi puolta
23.11. klo 17 Jaana Venkula: Esteettisyys ja eettisyys yksilön ja yhteiskunnan epävarmuuden kohtaamisessa
24.11. klo 17 Aleksi Neuvonen: 2010-luvun yksilöt, yhteisöt ja tanssi
30.11. klo 17 Sari Karttunen: Tekeekö taiteilija teoksiaan yleisölle?
Paikka: Zodiakin yleisölämpiö, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 V-ovi.
Vapaa pääsy!
Lisätietoja tiedottaja Kaisa Rissaselta, kaisa.rissanen (at) zodiak.fi
Mistä taiteen kentällä kohistaan ja mitkä tämän hetken ilmiöt puhuttelevat sekä taiteilijoita että tutkijoita? Z-luennoilla tarkastellaan nyt ajankohtaisia ilmiöitä taiteessa!
Zodiak – Uuden tanssin keskuksen Z-luennot ovat edellisvuosina käsitelleet monipuolisesti tanssitaiteen filosofiaa, tanssin ja muiden taiteiden rajapintoja, kriittisen ajattelun historiaa, ekologista ajattelua, sosiaalisen koreografian mahdollisuuksia sekä talouselämän kysymyksiä. Luennot ovat virittäneet tanssijoiden ja koreografien uutta ajattelua sekä avanneet tanssiyleisölle kiinnostavia näkökulmia.
Tule tunnistamaan taiteen uusia ilmiöitä ja jakamaan ajatuksia!
Luentoaikataulu
Tiistai 16.11. klo 17
Erik Söderblom: Taide ja design - kolikon kaksi puolta
Onko taide designia vai design taidetta? Design-vuoden lähestyessä melkein mikä vain näyttäisi täyttävän designin määritelmän. Samaan aikaan taide on käsitteenä venynyt ja voi sekin pitää sisällään hyvin monenlaisia ilmiötä. Mikä on taidon merkitys taiteessa? Entä design, joka perinteisesti on perustunut käden taitoihin? Missä määrin olemme edelleen romanttisen taidetradition vankeja? Mikä merkitys on markkina-ajattelun juurtumisella perinteiseen taidekenttään? Onko taiteilija tuote?
Erik Söderblom on teatteri- ja oopperaohjaaja. Hän on kuulunut Q-teatterin kantaviin voimiin, ja oli yksi Baltic Circle -teatteriverkoston ja -festivaalin perustajia. Hän on vaikuttanut Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professorina ja vararehtorina. Vuodesta 2009 hän on toiminut Helsingin Juhlaviikkojen toiminnanjohtajana.
Tiistai 23.11. klo 17
Jaana Venkula: Esteettisyys ja eettisyys yksilön ja yhteiskunnan epävarmuuden kohtaamisessa
Epävarmuus on elämän luonnollinen ulottuvuus, ei siis jotain kielteistä tai pelättävää. Kaikkein radikaaleimman epävarmuuden tunnistaa siitä, että sen kohtaamiseen ei ole voitu valmistautua tiedollisesti, vaan ratkaisevia ovat eettisen toiminnan ja käytäntökeskeisen ongelmanratkaisun taidot. Toisin kuin yleensä luullaan nykyihmisen taitovaranto on heikkenemään päin. Näin mm. siksi, että käsiä käytetään vähän ja yksipuolisesti. Liikunta hoidetaan mielellään asettumalla johonkin vehkeeseen, joka ohjaa liikkeet. Mm. näin taataan se, etteivät taidot harjaannu eikä ongelmanratkaisukyvyn kannalta välttämättömiä yhteyksiä omissa aivoissa synny.
Jaana Venkula (VTL, FM; sosiaalipsykologi) toimii nykyään kouluttajana ja asiantuntijana oman yrityksensä (Fluctuale Consulting) puitteissa. Aikaisemmin hän oli tieteentutkijana Helsingin yliopistossa, jossa hänen pioneerityönsä luovien prosessien ja ongelmanratkaisutaitojen tutkijana ja opettajana aiheutti suurta julkistakin kohua. Hän on laajasti käytetty luennoija niin tiede- ja taidekorkeakouluissa kuin
yhteiskunnan eri alueilla. Hänet on palkittu mm. Vuoden Puhujana ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla. Teoksia: Tietämisen taidot (1988), Fair Play jalkapallon sieluna ja käytäntönä (1998), Taiteen välttämättömyydestä (2003), Epävarmuudesta ja varmuudesta (2005), Tekemisen taito (2005), Kysymisen taito (2007).
Keskiviikko 24.11. klo 17
Aleksi Neuvonen: 2010-luvun yksilöt, yhteisöt ja tanssi
Suomalainen yhteiskunta on viime vuosikymmenet kehittynyt yksilöllisyyttä korostavaan suuntaan. Yksilön oman äänen ilmaisusta on noussut keskeinen tarve, joka ohjaa enemmän niin asuntosuunnittelua, harrastuksia kuin työkulttuuriakin. Silti halu tuntea vertaisuutta ja kuulua joukkoon ei ole hävinnyt minnekään – toteutumisen tavat vain ovat erilaiset kuin ennen. Osa ihmisistä on yhä tietoisempia teoista ja valinnoista, jotka vaikuttavat henkilökohtaiseen onnellisuuteen. Yhdessä muiden kanssa toimiminen on yksi keskeisimpiä onnellisuutta lisääviä asioita.
Tulevien vuosikymmenten suuri haaste länsimaisissa yhteiskunnissa on tehdä ihmisten vertaisuus ja yhdessä toimiminen näkyväksi. Tämä tarkoittaa uudenlaisia tiloja ja käytäntöjä. Aleksi Neuvonen pohtii alustuksessaan millainen rooli tanssilla voisi olla tässä kuviossa osana ratkaisua. Millaisissa tilanteissa ja tiloissa ihmiset tanssin tulevaisuudessa kohtaavat?
Aleksi Neuvonen toimii tutkijana Demos Helsingissä, Suomen ensimmäisessä riippumattomassa ajatushautomossa. Töissään Neuvonen on käsitellyt vähähiilistä yhteiskuntaa, demokratiaa ja osallisuutta, hyvinvointiyhteiskuntaa, ennakoinnin perusteita, teknologiapolitiikkaa, asumista ja kaupunkisuunnittelua, luovaa taloutta, kulutuskulttuuria ja globaalia etiikkaa. Vuonna 2007 Neuvonen oli osa Greater Helsinki Vision -ideakilpailussa palkittua Towards City 2.0 tiimiä. Roope Mokan ja Aleksi Neuvosen toimittama kirja Olimme kuluttajia – Neljä tarinaa vuodesta 2023 ilmestyi keväällä 2009. Kaksikon edellinen teos, Yksilön ääni – hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla julkaistiin vuonna 2006. Neuvonen on ympäristöjärjestö Dodon perustajajäsen ja nykyinen hallituksen jäsen. Hän on koulutukseltaan filosofi, valmistunut maisteriksi Helsingin yliopistossa.
Tiistai 30.11. klo 17
Sari Karttunen: Tekeekö taiteilija teoksiaan yleisölle?
Sari Karttunen alustaa keskustelua taiteilijan työn motivaatiosta ja erityisesti vastaanottajien merkityksestä siinä. Karttusen pohdinta perustuu hänen 1990- ja 2000-luvulla tekemiinsä kuva- ja valokuvataiteilijahaastatteluihin, joissa on keskusteltu myös teosten vastaanotosta. Haastatteluissa hän on mm. tiedustellut taiteilijoilta, kenelle he ensisijaisesti ajattelevat tekevänsä teoksiaan ja keiden he arvelevat tosiasiassa käyvän heidän näyttelyissään. Onko oma arvio teosten tai näyttelykokonaisuuksien onnistumisesta lopulta tärkein vai arvostetaanko ennen muuta kollegoiden näkemyksiä? Samoin Karttunen on kysellyt kriitikoiden, galleristien ja kuraattorien mielipiteiden painoarvosta. Muutamat taiteilijat ovat korostaneet kommunikaatiota taidepiirien ulkopuolisten yleisöjen kanssa, mutta näiden tavoittaminen ei ole aina heille yksinkertaista.
Sari Karttunen on kulttuuripolitiikan dosentti Jyväskylän yliopistossa ja erikoistutkija Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa. Aiemmin hän on toiminut tutkijana mm. Taiteen keskustoimikunnassa ja Tilastokeskuksessa. Hänen erikoisalaansa ovat yhteiskuntatieteellinen taiteilijatutkimus, kuvataidesosiologia sekä kulttuurin tilastollinen kuvaus. Hänen tuorein julkaisunsa Kun lumipallo lähtee pyörimään (2009) käsittelee nuorten kuvataiteilijoiden kansainvälistymistä. Parhaillaan hän työskentelee kulttuuripoliittisten indikaattorien parissa ja valmistelee tutkimusta sosiaalisen median kulttuuripoliittisesta merkityksestä.
TERVETULOA!