Kuva harjoituksista, Maria-vesper. Kuva: Piia Riinne

Koreografi Anna Mustosen ja cembalisti Marianna Henrikssonin uudessa teoksessa Maria-vesper Claudio Monteverdin musiikki kohtaa uuden tanssin.

Monteverdin Vespro della Beata Vergine eli Maria-vesper on suurimuotoinen kokoelma kirkollista musiikkia vuodelta 1610. Esitys muodostuu kolmen tanssijan, kuuden laulajan, soitinyhtyeen ja yleisön yhteen kokoontumisesta Pannuhallin katedraalimaiseen tilaan.

Kysyimme koreografi Mustoselta ja esityksissä Helsingin Barokkiorkesteria johtavalta Henrikssonilta esityksen lähtökohdista.

Miksi juuri Maria-vesper?

- Maria-vesper houkutteli meitä, koska se on niin koskettavaa musiikkia. Monteverdin musiikki edustaa 1600-luvun alun murroskohdan ajattelua, jonka taustalla on halu välittää tunteita mahdollisimman suoraan ja koskettavasti, Marianna Henriksson kertoo.

- Silloin ajateltiin, että musiikilla on voima vaikuttaa ihmisten tunteisiin suoraan kehon kautta, liikuttamalla kehon nesteitä. Siksi tämä musiikki on kiinnostava lähtökohta työskentelylle tanssin keinoin. Maria-vesperissä on lauluja, jotka kuuluvat 1600-luvun alun aistillisimpiin kappaleisiin. Henriksson jatkaa.

Minkälaisten asioiden kautta liikettä ja tanssia on lähdetty hakemaan?

- Olemme hakeutuneet mahdollisimman suoraan suhteeseen musiikin kanssa. Olemme kuunnelleet musiikkia ja kehoa yhtä aikaa. Ajattelemme, että tanssi myötäelää tätä musiikkia, Anna Mustonen avaa esityksen harjoittelumetodeja.

- Meille on tärkeää, että teoksen tanssi saa olla monenlaista. Olemme myös pyrkineet huomaamaan kaiken tanssin, joka on jo olemassa. Esimerkiksi kaikki se mitä kehossa tapahtuu, kun laulaja laulaa Maria-vesperiä, on otettu esityksen koreografiseksi materiaaliksi.

- Olemme myös halunneet välttää isoille tuotannoille ominaisen mahtipontisuuden, ja välittää sen sijaan herkkyyttä. Suurteoksesta tulee mieleen suuri ponnistus, työskentelyn tehokkuus ja kiire, tärkeä aihe ja usein miestaiteilija. Haluamme, että käsitteeseen voisi liittyä myös hauraus, herkkyys ja ihmettely. Niinpä Maria-vesper ei nouse ihmisen yläpuolelle massiivisena möhkäleenä, vaan levittäytyy näyttämöltä katsomoon pehmeänä ja välittävänä, Mustonen summaa.

Maria-vesper nähdään Kaapelitehtaan Pannuhallissa neljä kertaa ajalla 19.–24.4.2018.