Tanssitaiteilija Anna Koskela ohjaa seuraavan vuoden aikana, osana Valokeilassa koillinen -hanketta, tanssielokuvan nimeltään Missä täällä tanssitaan. Siltamäen ja Suutarilan henkisiin ja fyysisiin maastoihin sijoittuvan elokuvan ensimmäiset kuvaukset tapahtuvat lokakuussa.

Anna Koskela työskentelee Zodiakin toisena hanketaiteilijana neljän taidetoimijan yhteishankkeessa Valokeilassa koillinen. Koskela keskittyy seuraavan noin vuoden ajan työssään elokuvaan Missä täällä tanssitaan.

- Esikuvana elokuvalle ovat toimineet Sevillassa tapahtuvan Mes de Danza -tanssifestivaalin aikana useana vuonna toteutetut elokuvaprojektit. Niissä ammattitanssijat ovat menneet johonkin Sevillan kaupunginosaan ja työskennelleet siellä asukkaiden kanssa, Koskela kertoo.

Erona Sevillan projekteihin, joiden myötä syntyneet elokuvat ovat keskittyneet pitkälti ammattitanssijoiden osuuteen, Koskelan elokuvassa pääroolin saavat tanssin harrastajat.

- Siltamäessä on yksi hyvin aktiivinen harrastustoimija, Siltamäen nuorisoseura. Heidän piiristään löysimme mukaan kansantanssijoita sekä burleskitanssijoita.

Kolmantena ryhmänä elokuvassa on mukana erityisesti sitä varten koottu nykytanssiharrastajien ryhmä. Ryhmän mentorina toimii toinen Zodiakin kautta hankkeessa mukana oleva tanssitaiteilija, Kati Raatikainen.

Tanssin eri ympäristöt

Koskela sanoo ajattelevansa elokuvan nimeä ennen kaikkea kysymyksenä.

- Tulemme näyttämään millaisissa ympäristöissä tanssia koillisessa tapahtuu. Esimerkiksi nuorisoseuran tila on alun perin ollut valintamyymälä, joka on sittemmin otettu tanssin ja muun harrastustoiminnan käyttöön, Koskela toteaa.

- Elokuvassa nähdään myös ympäristöjä, jotka ovat alueen asukkaille tai sitä hyvin tunteville tunnistettavia. Tulemme nimittäin viemään ensi toukokuun kuvauksissa tanssia myös ulkotiloihin, joissa sitä ei normaalisti tapahdu. Mukana on ainakin metsikkö, palsta-alue ja Siltamäen liikuntapuistossa sijaitseva julkinen taideteos.

Epätyypillisistä tanssiympäristöistä huolimatta elokuvan ote tulee olemaan pääasiassa dokumentaarinen.

- Olemme jo puhuneet kaikkien kanssa yhteisesti muun muassa siitä, mitä tanssi kunkin elämään tuo. Tanssimisen motiiveja kerättiin post-it lapuille eikä niistä voi päätellä mitä lajia lapun kirjoittanut henkilö edustaa. Burleskitanssijat puolestaan ovat selvästi pohtineet paljonkin omaa harrastamistaan, sitä mitä tarkoittaa, että keski- tai jopa eläkeikäiset naiset, harrastavat tällaista lajia. Minusta ei ole liioiteltua sanoa, että tähän sisältyy yhteiskunnallinen ulottuvuus, Koskela pohtii.

Tanssin ydin pysyy vaikka laji vaihtuu

Lokakuussa tapahtuvat kuvaukset keskittyvät sisätiloissa tapahtuviin niin sanottuihin lajipäiviin.

- Omistamme jokaiselle lajille session, jotka on suunniteltu myös mukana olijoita, eikä pelkästään elokuvan kuvauksia silmällä pitäen. Kyse on kuin kurssipäivästä, jossa tutustutaan itselle ennalta tuntemattomiin ihmisiin ja heidän tanssilajiinsa, Koskela sanoo.

- Ensin lajin harrastajat kertovat lyhyesti mistä heidän lajissaan on pohjimmiltaan kyse, mikä siinä on olennaista, jonka jälkeen lajiin tutustaan tekemällä itse, Koskela avaa työskentelyä.

Keväällä 2021 tutustutaan lajeille olennaisiin välineisiin, joita kansantanssissa ovat esimerkiksi kansallispuvut.

- Nykytanssin kohdalla välineiden sijaan harrastajat ovat luvanneet esitellä erilaisten videoiden avulla sitä miksi juuri nykytanssi kiinnostaa heitä ja sitä kuinka moninaista nykytanssi on.

Koskela kertoo myös, että tähän mennessä työskentelyn myötä on tullut selville ainakin yksi asia. Oli laji mikä tahansa, perussyy harrastamiselle on sama:

- Joraaminen on vaan niin mahtavaa! Koskela huudahtaa.

Missä täällä tanssitaan -elokuva on saamassa ensi-iltansa Paikallismaisemia-festivaalilla syyskuussa 2021. Projektissa on mukana myös Zone2 Pictures sekä Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos (ELO).

Koskela sanoo haaveilevansa mahdollisimman laajasta levityksestä ensi-illan jälkeen.

- Henkilökohtaisella tasolla minulle on aivan sama, vaikka elokuva olisi nähtävillä vaikkapa vain YouTubessa. Toivoisin kuitenkin, että se aika ja energia, jonka työryhmä ja erityisesti mukana olevat tanssin harrastajat laittavat tähän, tulisi laajasti nähdyksi.

Teksti: Piia Ahonen
Kuvat: Anna Koskela

Post-it-lappuja, joissa lyhyitä tekstejä.