something like this on esitys, jossa tarkastellaan näyttämön ja samalla hip hop -kulttuurin mahdollisuutta toimia alustana moninaisten tarinoiden kertomiselle, tilan haltuun ottamiselle, voimaantumiselle ja yhteisöllisyydelle.
Nuorille suunnatussa teoksessa neljä katutanssitaustaista esiintyjää kohtaavat näyttämöllä. Yksinkertaisesta lähtökohdasta rakentuu rikas kokonaisuus, jossa kohtaukset rakentuvat katsojien silmien edessä. Erilaisista taustoista tulevat esiintyjät tanssivat, kertovat tarinoita ja pitävät hauskaa – yhdessä. Tällä näyttämöllä on tilaa monenlaisille tarinoille.
something like this tekee näyttämöstä tanssilattian, jossa tarinat, identiteetit ja tekemisen tavat voivat kohdata. Teos kysyy yhdessä katsojien kanssa: Miten esitys tulisi katsoa tai kokea, miten tanssi tai liike siirtyy kehosta toiseen, millaisia asioita tanssilla tai liikkeellä voi kertoa? Millainen on yhteisöllinen dramaturgia?
Teos toteutetaan osana Zodiakin Zodiak-nuoret-hanketta. Esitys kiertää pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa syksyllä 2023 ja keväällä 2024.
Krediitit
Konsepti ja ohjaus: Sonya Lindfors
Koreografia: Sonya Lindfors & työryhmä
Äänisuunnittelu: Sebastian Kurtén
Valosuunnittelu: Erno Aaltonen
Pukusuunnittelu: Sanna Levo
Esiintyjät: Akim Bakhtaoui, Linda Ilves, Ramona Panula, Sophia Wekesa
Mukana prosessissa esiintyjänä: Selma Kauppinen
Tuotanto: Zodiak - Uuden tanssin keskus, osana Zodiak-nuoret -hanketta
Tuottaja: Elina Ruoho-Kurola
Tukija: Jane ja Aatos Erkon Säätiö
Työryhmä
Sonya Lindfors (she/her) on palkittu kamerunilais-suomalainen koreografi, fasilitaattori ja antirasistisen ja feministisen taideorganisaation UrbanApan (www.urbanapa.fi) taiteellinen johtaja Helsingissä. Viime vuosina hän on työskennellyt spekulatiivisten ja dekolonialististen käytäntöjen parissa ja kutsunut taiteen ja näyttämön mahdollisuuksia haastamaan vallitsevia narratiiveja ja valtarakenteita.
Linda Ilves (she/her) on katutanssija ja muusikko Helsingistä. Hänen tanssinsa ja musiikkinsa kumpuaa tarpeesta sekä yhteisölliseen tekemiseen, itseilmaisuun että hip hop - ja katutanssikulttuurin ymmärtämiseen.
Ramona Panula (she/her), Bgirl Ramona on breikin ammattilainen, tanssija, tanssinopettaja ja kulttuurituottaja. Panula on yksi Suomen menestyneimmistä breikkareista ja tehnyt pitkän ja kansainvälisen kilpailu-uran niin maailman isoimmilla areenoilla kuin Suomessa. Tanssijana hän on energinen, omaperäinen ja karismaattinen esiintyjä, joka taitaa monipuolisesti eri katutanssilajeja.
Tällä hetkellä Panula on osa Suomen breikkimaajoukkuetta, joka tähtää Pariisin 2024 Olympialaisiin. Kilpailujen lisäksi Panula on uransa aikana työskennellyt monipuolisesti tanssijana muun muassa näyttämötaiteen parissa.
Muutamia kilpailusaavutuksia:
- 2017 SM-kilpailut (Helsinki) 1. sija
- 2019 Nord Vibes (Pietari) 1. sija
- 2019 MM-kilpailut (Nanjing, Kiina) 12. sija
- 2023 EM-kilpailut (Almeria, Espanja) 16. sija
- 2023 Loop the Break (Helsinki) 1. sija
- 2023 MM-kilpailut. Panula on valittu edustamaan Suomea.
Tanssimisen lisäksi Panula on tehnyt uraa uurtavaa tapahtumatuottajan ja yhteisön kehittäjän työtä suomalaisessa hip hop -yhteisössä, muun muassa SADE ry:n hallituksessa/koordinaattorina, Call out Suomi -tapahtumien kehittäjänä ja tuottajana, ja Suomen Breikkiliitto ry:n puheenjohtajana (2019-2023).
Sophia Wekesa (she/they) on tanssija, tanssinopettaja, dj ja esiintyjä sekä kulttuurisensitiivisten ja antirasististen menetelmien kouluttaja. Kohdattuaan dancehall tanssin 2009, hän on ollut sitoutunut sen kulttuuriin, sekä Suomen ja globaaliin yhteisöön. Tanssijana hän on karismaattinen esiintyjä joka nauttii raa’asta ja rehellisestä energiasta sekä kulttuurisista merkityksistä askelien ja liikkeen takana. Töissään hän käsittelee paljon taiteen eettisten menetelmien kehittämistä ja marginalisoitujen ryhmien uudelleen keskiöön tuomista omaehtoisilla narratiiveilla.
Akim Bakhtaoui (he/him) on tanssija-koreografi, joka käy myös nimellä Alpha Extreme. Akim on yksi tunnetuimmista katutanssijoista Suomessa. Hän on monille tuttu ryhmästä WFFF (Will Funk For Food). Akim on katutanssilajien monitaitaja, sekä nykytanssin ammattilainen. Kentällä Bakhtaoui toimii koreografina, tanssijana, pedagogina, tuomarina sekä kilpailee kansainvälisellä tasolla. Akim on opettanut tanssia yli 12 vuotta. Akim on valmistunut tanssitaiteen kandidaatiksi Teatterikorkeakoulusta keväällä 2019.
Selma Kauppinen (she/her) on helsinkiläinen tanssitaiteilija. Hän on valmistunut tanssijaksi Tampereen Konservatoriosta 2017. Siitä lähtien hän tehnyt monipuolisesti esiintyjän ja tanssijan töitä esittävän taiteen kentällä. Selma saa kiksejä tiloista ja tapahtumista, jotka onnistuvat tuomaan yhteen erilaisia ihmisiä. Yhteisöt ja yhteys ihmisten välillä ovatkin hänen lempiaiheitaan sekä tieteessä että taiteessa.
Erno Aaltonen (he/him) on esittävän taiteen kentällä toimiva valo- ja tilasuunnittelija ja esitysdramaturgi. Aaltosen tyylissä nykynäyttämön visuaalisuus sekoittuu klubimaiseen kokemuksellisuuteen ja rytmiikkaan, ja joskus myös toisin päin.
Sebastian Kurtén (he/him) on musiikkituottaja, äänisuunnittelija ja tanssija. Hänen soundinsa on saanut inspiraationsa hip hop -kulttuurista, ympäristöstä ja arjen esineistä. Sebastian on kiinnostunut prosessista, jossa jokin tavallinen ja tunnistettava muutetaan abstraktiksi.
Sanna Levo (she/her) on pukusuunnittelija ja lavastaja joka on työskennellyt freelancerina mm. Suomen Kansallisteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa. Levo on osa 00100ENSEMBLEa joka keskittyy luomaan immersiivisiä teoksia. Levo on työskennellyt yhdessä Sonya Lindforsin kanssa vuodesta 2013.
Ohjaajan sana
Olen tanssinut niin pitkään kuin muistan. Aloin tanssia koska rakastin tanssia hyvän musiikin tahdissa ystävien seurassa. Tanssista tuli ensin harrastus, sitten intohimo ja lopulta ammatti. Vaikka työskentelen nykyään moninaisissa konteksteissa, henkinen kotini on silti katutanssi- ja hip hopkulttuurissa ja niiden luomissa yhteisöissä.
80-luvulla kasvaneelle pienelle mustalle tytölle hip hop -kulttuuri tarjosi samaistumispintaa, itsetuntoa ja ylpeyttä omasta mustuudesta ja juuristaan. Sitä paljon puhuttua representaatiota. Kulttuurin, johon koin kuuluvani. Vuosikymmeniä myöhemmin tämä kulttuuri, yhteisö ja ihmiset ovat tehneet minusta sen ihmisen ja taiteilijan joka olen.
Yhteisöllisyys, jakaminen, leikkisyys. Yhteiskunnallisuus, poliittisuus, voimaannuttaminen. Moninaisuuden juhlistaminen. Ja rohkeus olla oma itsensä.
Hip hop- ja katutanssikulttuuri on antanut minulle niin paljon.
Kun sain mahdollisuuden tehdä nuorille suunnatun teoksen, oli selvää että haluan tehdä teoksen juuri näistä aiheista. Vaikka katutanssi ja hip hopkulttuuri ovat mainstreamia, jota nykytaide usein myös hyödyntää tai pahimmillaan piittaamattomasti omii, katutanssin näkeminen tanssinäyttämöillä on edelleen todella harvinaista. Siksikin tuntuu monella tapaa tärkeältä, jopa historialliselta, että juuri tämä teos näiden tekijöiden esittämänä voi olla monelle lapselle tai nuorelle heidän ensimmäinen tanssiesityksensä.
something like this on esitys katutanssi- ja hip hop -kulttuurista, yhteisöllisyydesta, yhdessä tekemisestä ja kokemisesta. Unelmana oli tehdä sellainen esitys, jonka olisin itse halunnut kokea nuorena. Jollaista olisin tarvinnut. Jossa on moninainen ryhmä erilaisia ja eri taustoista tulevia tanssijoita, joista jokainen tanssii omalla tavallaan ja joista jokainen loistaa omana erityisenä itsenään. Jotka kannustavat toisiaan, pitävät hauskaa, mutta myös uskaltavat olla paljaana, omana itsenään.
Tässä prosessissa onkin aivan ehdottomasti parasta ollut juuri työryhmä. Olen aivan valtavan kiitollinen, liikuttunut ja onnellinen siitä, että olen saanut luoda, tanssia, hullutella, keskustella, oppia, syventyä ja viettää aikaa näin käsittämättömän lahjakkaiden, empaattisten, virtuoottisten, sitoutuneiden, tukevien ja hauskojen ihmisten seurassa.
Kiitos <3
Kiitos meidän upea, lahjakas, visionäärinen suunnittelijaryhmä. Erityiskiitos ja maininta esiintyjille, joista jokainen on paitsi huikea tanssija, myös oman lajinsa pitkän linjan ammattilainen. He ovat kaikki sitoutuneet kulttuuriin, yhteisöön, yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. He opettavat, tuottavat, tekevät ja vievät kulttuuria eteenpäin. Yhdessä.
Tämä teos on syntynyt yhdessä ja yhteisössä, yhteisen jammailun tuloksena, juuri tästä ryhmästä ja näistä ihmisistä.
And it goes a little something like this.
– Sonya Lindfors
Lyhyesti tanssilajeista
Katutanssi on sateenvarjotermi, jonka alle mahtuu suuri määrä erilaisia ja eri konteksteissa syntyneitä tansseja. Vaikka erilaiset Afrikassa ja afrikkalaisessa diasporassa syntyneet tanssitraditiot ovat nykyään valtavirtaa, niiden lähtökontekstit, taustat ja historiat ovat silti monille tuntemattomia. On tärkeää sanoittaa, että vaikka näitä tansseja tanssitaan ympäri maailmaa myös yhteisöissä, jotka eivät ole mustia, ne ovat silti mustaa tanssia ja osa mustaa kulttuuria.
HIP HOP
Hip hop -termiä käytetään viitatessa sekä hip hop -kulttuuriin että hip hop -tanssiin.
Hip hop -kulttuuri syntyi 1970-luvulla Bronxissa, New Yorkissa. Se koostuu viidestä pääelementistä: räpistä, DJ-toiminnasta, breikkaamisesta (breakdance), graffiteista ja tietoudesta. Hip hop -kulttuuri syntyi mustien ja ruskeiden nuorten yhteisöissä tarpeesta ilmaista itseään ja käsitellä yhteiskunnallisia aiheita. Yhteisöllisyys, yhteiskunnallisuus, poliittisuus, voimaantuminen ja hauskanpito kaikkien vaikeuksienkin keskellä ovat erottamaton osa hip hop -kulttuuria. Hip hop on lähtenyt lokaalista, muutaman kymmenen neliökilometrin sisällä kasvaneesta kulttuurista globaaliksi ilmiöksi ja valtavirtakulttuuriksi.
Hip hop -tanssi on hip hop -musiikkiin tanssittava laji, jossa korostuvat korostuvat bounce-liike ja sosiaalisten tanssien elementit, isolaatiot, erilaiset karakterisoinnit sekä musiikin monipuolinen vaikutus. Hip hopia on inspiroinut hip hop -musiikki ja ne ovat kehittyneet artistien julkaisemien kappaleiden ja niihin tehtyjen tanssien myötä.
Hip hop -tanssi on nimikkeenä haasteellinen, sillä alunperin hip hop -kulttuurin neljäksi elementeiksi on määritelty graffiti, MCing, DJing sekä Bboying/Bgirling. Myöhemmin viidenneksi elementiksi on nimetty myös ”knowledge” eli tieto/ymmärrys. Tämän jaottelun mukaan hip hop -tanssia olisi bboying/bgirling eli breikki. Nimi on siis haasteellinen, mutta toistaiseksi etenkin Euroopassa hip hop -tanssi nimikkeellä on vahva asema tapahtumien ja tanssituntien määrittelyssä.
lähde: https://sadefinland.com/sade/tietopankki/tanssityylit/hip-hop/
DANCEHALL
Dancehall on tila, mielentila, kulttuuri, musiikkilaji ja tanssityyli.
Dancehall tanssilajina syntyi 70-80-lukujen taitteessa Jamaikalla.
Dancehallissa on ollut alunperin kyse paikasta, “hallista” (engl. hall), jossa tanssitaan, jossa on käynnissä bileet. Jo nimestäkin juontuu sen sosiaalinen, bileissä tapahtuvan tanssimisen luonne. Dancehall-tanssikulttuuriin liittyvät olennaisesti sosiaaliset tanssit, joissa helppoja tanssiliikkeitä tehdään biisin ohjeiden mukaan porukalla.
Tanssilajina dancehallilla on tekniikkansa, perusliikkeensä (nk. “foundation”), erityispiirteensä, liikekielensä.
Lajin erikoisuus on sen todella nopea uusiutuminen, uusia tansseja tulee jatkuvasti ja tullakseen taitavaksi dancehall-tanssijaksi on opiskeltava ja treenattava niin lajin historia, foundation, kuin uusimmat liikkeet.
BREAKING
Breikkaaminen (kutsutaan myös nimillä ”breaking”, ”b-boying” ja ”b-girling”, ”breakdance”) on hip hop -kulttuurin akrobaattinen, tanssillinen ja liikkeeseen perustuva muoto. Se on katutanssia, jolle on ominaista painoarvon asettaminen tanssijan omalle tyylille ja tulkinnalle.
Hip hop -kulttuurin alkuperäinen tanssi syntyi 1970-luvulla New Yorkissa afrikkalais-amerikkalaisten ja latinonuorten yhteisöissä, jossa se sai vaikutteita niin monista tanssityyleistä ja ensimmäisistä DJ-artisteista kuin myös yhteiskunnallisista kamppailuista yhdenvertaisuuden puolesta. Ympäröivässä yhteiskunnassa vallitsi eriarvoisuus yhteiskuntaluokkien välillä ja nuorten jengien väliset konfliktit olivat yleisiä. Hip hopin syntytarina on osuvasti kiteytetty sloganiin: “Something out of nothing”.
lähde: https://www.breikkiliitto.fi/mit%C3%A4-on-breikki
LOCKING
Locking on 1960-luvun Los Angelesista lähtöisin oleva eloisa tanssityyli, jossa on ainutlaatuisia “pysäytyksiä” ja energisiä liikkeitä. Don Campbellin luoma tanssi yhdisti "lukituksia" tai poseerauksia dynaamisiin liikkeisiin. "The Lockers" -tanssiryhmä popularisoi lockingia esiintymällä televisiossa ja live-tapahtumissa.
Nykyään locking on edelleen arvostettu tanssityyli, joka yhdistää luovuuden, historian ja viihteen tanssijoille ja yleisölle kaikkialla maailmassa.
HOUSE
House-tanssi syntyi 1970- ja 1980-luvuilla Chicagon ja New Yorkin mustassa, ruskeassa ja queer-underground-klubipiireissä. House-tanssi syntyi vastauksena diskon kaupallistumiseen, luoden alustan erilaisten vaikutteiden kohtaamiselle tanssilattialla. Tämä tyyli korostaa voimakkaasti jalkatyöskentelyä afro-, latino- ja jazz-perinteistä ammentaen.
House-tanssille on ominaista sen improvisoiva luonne, joka antaa tanssijoille vapauden kokeellisuudelle kuitenkaan unohtamatta tanssin juuria.
House-tanssi on taiteellista ilmaisua ja erilaisia vaikutteita juhlistava genre, joka osoittaa, että tanssin voima ylittää kulttuurirajat ja heijastaa ajan hengen kehitystä.
Kiitokset
Valtavan iso kiitos kaikkien perheille ja läheisille tuesta ja kannustuksesta. Me emme tekisi tätä ilman teitä <3. Kiitos Zodiakin henkilökunta tuesta ja luottamuksesta, erityiskiitos Elinalle joka on elänyt koko matkan mukana. Erityiskiitos Julianille, jonka kanssa matka ja keskustelut juuri näiden teemojen parissa on jatkunut nyt vuosikymmenen.
Shoutoutsit kaikille pioneereille, opettajille ja yhteisöaktiiveille, ystäville ja kollegoille. Kaikille jotka ovat tehneet, jakaneet ja opettaneet. Katutanssikulttuuri elää yhteisöstä, yhteisö on kaikki kaikessaan. Meitä ei olisi ilman teitä.
Nyt matka jatkuu <3
Esitykset
Ensi-ilta: ke 30.8.2023 klo 19.00, Zodiak Stage, Kaapelitehdas, Helsinki
Koululaiskiertuesitykset, syksy 2023
13.9. Kulttuuritalo Martinus, Vantaa
15.9. Malmitalo, Helsinki
21.–22.9. Vuotalo, Helsinki. Kaikille myynnissä oleva esitys 21.9. klo 18
26.9. Lumosali, Vantaa
28.9. Kerava-sali
4.–5.10. Kanneltalo, Helsinki
10.10. Sello-sali, Espoo