Humanculus-teos kutsuu katsojan scifi-futuristiseen maailmaan. Esitys käsittelee dystooppista tulevaisuutta, jossa ihmiskunta on menettänyt oman ihmisyytensä teknologian kehityksen kourissa.

Tässä maailmassa ihmiset ovat korjanneet inhimillisyyttään niin pitkälle, että siitä on tuskin mitään jäljellä. Vain kylmä ja tunteeton kone, joka jatkaa päättymättömästi kehittymisen ja virheettömyyden taivalta.

Mutta Koneen sisällä piilee vielä pala ihmisyyttä, joka on kuin virus, josta kone ei näyttäisi pääsevän eroon tai josta se ei osaa päästää irti. Viimeinen jäljellä oleva ihmisyyden ripe janoaa paluuta entiseen. Tästä syntyy matka takaisin inhimillisyyden ytimeen, ymmärtämään se mitä tarkoittaa olla ihminen. Miltä ihmisyys näyttää olennolle, jolta se on kitketty pois?

Tarkastelemme ihmisen outoutta ja kiehtovuutta epäloogisena olentona. Tutkimme ihmisten primitiivisiä vaistoja perustarpeista. Kuinka ihminen toimii ja miksi se toimii, miten se toimii? Kuinka ihmismäistä onkaan epätäydellisyys – inhimillisyys.

Teos pyrkii kyseenalaistamaan tunnettamme riittämättömyydestä, tarvettamme tarvita enemmän ja janoamme tietää enemmän. Onko enemmän, nopeammin, paremmin ja tehokkaammin aina yhtä suuri kuin onnellisuus? Mitä voimme oppia tästä hetkestä, itsestämme ja toisistamme?

Koreografi Akim Bakhtaoui haluaa teoksellaan luoda katutanssiteoksille ponnahduslaudan nykytaiteen lavoille. Katutansseilla, kuten kaikilla muillakin lajeilla, tulisi olla omalakinen paikkansa taiteen kentällä ilman, että niiden ominaislaatua täytyisi peitellä tai sovitella sopivaksi ja kelpaavaksi.

Esikoisteoksessaan Bakhtaoui keskittyy liikelaadullisesti Funk-tanssityyleihin ja erityisesti Poppinginin estetiikkaan ja tekniikkaan.

 

Koreografia: Akim Bakhtaoui
Esiintyjät: Akim Bakhtaoui, Hozan Omar
Lavastus: Oscar Dempsey
Valosuunnittelu: Jaakko Sirainen
Äänisuunnittelu: Riku-Pekka Kellokoski
Pukusuunnittelu: Elina Ström
Tuotanto: Zodiak, Akim Bakhtaoui

KANTAESITYS