Riku Immonen: SamMachon seikkailut

Olipa kerran prinsessa joka istahti metsän keskellä olevan lammen rannalle. Hän leikki iloiten pienen kultaisen pallonsa kanssa. Kerran hän heitti pallon korkealle ilmaan – hän yritti tavoittaa sen pienillä sormillaan mutta pallo vieri suoraan veteen.Silloin lammesta ilmestyi sammakko…

(Grimmin veljesten vuoden 1812 kansansatukokoelman sadusta Sammakkoprinssi)

SamMachon seikkailut on tanssillinen tarina sammakon matkasta ystävää etsimässä. Riku Immosen koreografiassa nähdään verrattomia satuhahmoja niin vanhoista klassikkosaduista kuin uudemmista urbaanitarinoistakin. Saapasjalkakissa, Merineiti, Panuhilkka, Ruma ankanpoikanen sekä AlliPappa ja rosvo nimeltä YksiToista – nämä hahmot ja monta muuta löytyy tästä riemastuttavasta ja kaikenikäisiä yleisöjä viihdyttävästä sadusta. SamMachon pääosassa nähdään ilmaisuvoimainen tanssitaituri Eero Vesterinen. Alkuperäissävellyksestä vastaavat näyttämölläkin esiintyvät Iikka Kotaja ja Jussi Nikula. Valosuunnittelusta vastaa Janne Teivainen.

Jokaisen esityksen jälkeen on mahdollisuus loikata teoksen maailmaan koreografi Riku Immosen ja esiintyjien johdolla. Työpaja kestää puoli tuntia ja se sisältyy esityslipun hintaan.

SamMachon seikkailut on tilauksesta mahdollista toteuttaa myös kiertue-esityksenä kouluissa tai kulttuuritaloissa. Kysy lisää Zodiakista! 

Mikä SamMachon seikkailut -esityksessä oli parasta? Vastaamassa päiväkotiryhmä Keikkiäiset:
"Velho, se taikoi niitä juttuja. Taikoi niitä verhojuttuja erilaiseks."
"Velho, kun se sano niitä kummallisia sanoja."
"Sammakko oli tosi hyvä, kun se rupes yhen kerran matkimaan toisia. Sammokko meni mukaan siihen jonoon, se oli hauskaa."
"Ne rummutti. Ne oli pukeutunu kivoihin asuihin. Noidan asu tai sammakon asu oli hienoin."
"Koska se ankaa vaakuttii ”aa aa”. Sot se tuli sen lähelle ja se sano taas ”aa aa”. Hauskaa oli se kun se noita kopautti. Hauskaa oli ku se laitto kädet rummuttajien olalle. Ne luuli, et sammakko ei ollu siinä."
"Ankka! Se nakutteli suussa."
"Prinsessat oli miehiä! Oikeesti on tyttö."
"Sammakko näki ja kaikki teki näin (lapsi kurkkaa ja kopauttaa kädellä päähän uudestaan ja uudestaan). Toinen sanoo ”oo” ja taas uudestaan, lisää."
"Sammakko tanssi siellä! Toiseks paras oli se ku ne rokkas."
"Mies taikoi ja sammakko tuli takaisin ja teki kuperkeikan."

 "Immosen tyyli on rento, roso, kivan kotikutoinen. Näyttämöllä neljän pienen pojan isä Immonen tuntuu jollain tapaa jatkavan pidäkkeettömästi siinä maailmassa, jonka hän jakaa omien lastensa kanssa. Kotoisiin leikkeihin kuuluva absurdius on osin siirtynyt näyttämön todellisuuteen... Tanssija Eero Vesterinen on SamMachon roolissa täysosuma: lempeä, innokas ja terhakka. SamMacho tanssii paljon, liikkeessä on sekoitus elastista sammakkoutta ja musiikin eri tyylilajeista ammentavaa materiaalia... Erityisherkkua teoksessa ovat moni-ilmeinen musiikki ja lasten mahdollisuus kurkata näyttämön todellisuuteen esityksen päätyttyä." (Anni Valtonen, Helsingin Sanomat 3.3.2009)