Kuukauden kynä -sarjassa eri kirjoittajat makustelevat Zodiakin kauden esityksiä haluamastaan näkökulmasta ja valitsemallaan tavalla. Hanna Ahdin ja Kid Kokon teoksesta Theoria kirjoitti queer-tutkija ja sukupuolentutkimuksen dosentti Antu Sorainen.
Antaumuksen kieltä
Tulvii, tulvii, pehmeää, vyöryy, marsipaanin täyttymys, pastellinen lepo,
pastissi, vinjetti, sulkeuma ja autuus.
Alkaako vyöryvä uudelleen, se etenee alta takaa ja sihahtaa,
se tulee jalkoihin ja tekee meistä yhtä
jossakin toisessa.
Tervetuloa, pehmeä, ylimääräinen ystävällisyys jonka piti olla täällä aina,
ennen ikuisuutta, ikuisuudesta tänne,
kajo levosta.
Kajaste täyttymyksestä.
Ei ekstaasinkaltainen vaan se jokin itse, polku oli pitkä
se saattoi olla jo ennen meitä ja me olemme siinä taas,
ehkä me täytymme enemmän tai toisin tai rauhassa ulkopuolta,
kutsutaanko nimeämme
ehkei sitä kutsuttu siellä.
Mitä kieliä täällä on, mistä me kumpuamme,
halu vyöryä on antaumuksen kieltä.
Sivukuva sivukuva gymnastiikka heitto: eetterin jumalat eivät tingi hulluista himoistaan.
Halu on hieno ja hauska - minä haluan sinua ja rakastan minua,
näytän sen nyt mutta odota hitaasti.
Shakers toisinperin, raskas hidas tuskin liikahdus kohti.
Nyt täällä käy se joka päästää suoraan, toiset jäävät helmoihin, useat kumpujen alle uneksimaan näkymätöntä unta.
Riuhtaus repäisy, jälleen jännite joka ei purkaudu.
Uudelleen. Uudestaan. Lopusta.
Tiedostamatonta unta.
En ole täällä!
*
Theoria herättää ajattelemaan queer-arkiston runsautta pikemmin kuin hiljaisuuksia. Seksuaalisuuden historioitsija Anjali Arondekar (2023) on kirjoittanut siitä miten materiaalin ylenpalttisuus vyöryy nykyhetkeen tavoilla, joita ei voi täysin hallita. Esityksessä tämän voi nähdä asettuvan siten, että mennyt tulee aina itsepintaisesti ensin. Katharsiksen viivyttäminen on spiraalimaista paluuta, jossa liikkeitämme, kurottumisiamme ja kytkeytymisiämme syöttyy ja poistuu jatkuvasti johonkin kauas, jostakin kaukaa - eikä liikettä voi pysäyttää.
Kuva: Lena Malm
Antu Sorainen on queer-tutkija ja sukupuolentutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut protoqueerin tematiikkaan, outoon suruun ja spiraalimuistiin sukulaisuuden muotona sekä queer-halun ja oikeuden kohtaamisiin historiassa. Antu julkaisee myös runoja, arvostaa ylettömästi nykytanssia ja rakastaa balettia. Hän tuottaa tutkimukseensa perustuvia näyttelyitä ja monitaideteoksia yhteistyössä esitystaiteen ja visuaalisen suunnittelun kentän kanssa.