Kiasma-teatterissa saa pe 15.9. ensi-iltansa Janina Rajakangas Projektin uusi tanssiteos Tanssija. Kysyimme teoksen koreografilta Janina Rajakankaalta muutaman kysymyksen teoksen taustoista.

- olet sanonut aiemmin, että neuroinklusiivisuus näkyy Tanssijassa ennen kaikkea työskentelytavoissa ja prosessissa esiintyjien kanssa, ei niinkään itse esityksessä. Onko asia edelleen näin?

Tanssijan esiintyjät ovat neuromonimuotoinen ryhmä (koostuu neurotyypillisistä ja -epätyypillisitä tanssijoista) ja päällimmäisenä on ollut ajatus yhdessä oppimisesta: Miten me harjoitellaan yhdessä ja mitä mun tarvii koreografina muuttaa mun tekemisessä, jotta tämä mahdollistuu? Elän nyt ja olen elänyt lapsuudessani neuromonimuotoisessa perheessä ja nämä kokemukset on nostaneet minussa tarpeen koreografioida Tanssija. 

Harjoituksissa on ollut tärkeintä löytää juuri tälle ryhmälle mahdollisia työtapoja. Se on tarkoittanut yksilöiden ja ryhmän tarpeiden auki puhumista ja niihin reagoimista parhaalla mahdollisella tavalla, jotta työtilanne mahdollistuu. Eli nämä meidän työtavat palvelevat meidän työryhmää eivätkä ole kaikissa tapauksissa neuroinklusiivisia.

Lavalla nähtävä taideteos taas käsittelee hierarkioita, ryhmän muodostamista, poissulkemista, erirytmisyyttä ja tanssijana olemista. Se pohjautuu sekä harjoituksissa nousseille huomioille, että keskusteluille joita olen käynyt neurokirjon diagnoosin omaavien läheisten ja työryhmäläisten kanssa.  

 - työskentelysi lähtee aina kulloisistakin esiintyjistä. Millaisista elementeistä tämä teos on rakentumassa ja miksi? Ja miksi halusit tehdä teoksen isomman esiintyjäjoukon kanssa?

On ollut upeeta rakentaa teos kolmentoista tanssijan kanssa. Joukko koostuu eri-ikäisistä ja -näköisistä ja -oloisista ammattitanssijoista tai tanssijan ammattiin opiskelevista. Siellä on tanssijoita, jotka ovat olleet kymmeniä vuosia näyttämöillä ja niitä, joille tämä on ensimmäinen teos valmistumisen jälkeen.

Teos on myös jatkoa mun ja äänisuunnittelija Tuuli Kyttälän yhteistyölle. Ollaan kaksi viimeistä yhteistyötä (Niitty 2021 ja Venus 2022) rakennettu niin, että koreografia ja sävellys punoutuvat yhteen ja tanssijoiden ruumiit soivat ja soittavat teosta. Tanssijassa kolmetoista tanssijaa laulaa, tanssii, taputtaa ja tömistää rytmejä. 

Lisäksi me ollaan harjoiteltu kieltäytymistä ja suostumusta. Tanssijat muodostavat yhteisen ruumiin, jonka kosketus ja lähellä olo mahdollistuu suostumuksen kautta. Mua on hangannut keskustelu siitä, että turvallinen tila vois tarkoittaa laimeaa taidetta. Eli ollaan tehty rajoja rikkova teos turvallisesti. Toiseksi oon halunnut haastaa sen, miltä oletan inklusiivisen teoksen näyttävän - oon miettinyt mikä se oletus on ja tehnyt jotain ihan muuta. 

Alunperin teoksen nimi olikin Hirviö, koska halusin luoda lukuisten tanssijoiden muodostaman yhteisen ruumiin, joka sykkii ja pumppaa ja vaatii kuin jokin monsteri. Oon unelmoinut siitä minkälainen voima isolla määrällä tanssijoita on maailmassa, joka tykkää puhua ja ottaa kuvia. Tanssijassa tanssijoilla on valta.

Tanssija nähdään Kiasma-teatterissa 15.9.–27.9. Teos on Entirely Moved I Kaikki Liikkuu ry:n, Zodiak - Uuden tanssin keskuksen, Kiasma-teatterin ja norjalaisen CODA Oslo International Dance Festivalin yhteistuotanto.