Tuotantoyhdistys Zodiak Presents oli perustettu jo vuonna 1986 muutaman koreografin yhteiseksi tuotantoyhteisöksi. Zodiakin perustamisella haluttiin luoda konkreettiset työskentelyedellytykset tanssin freelancereille, synnyttää hengeltään avarasti ja selkeästi nykymaailmaan asennoituvaa tanssitaidetta ja lisätä uuden tanssin asiantuntemusta Suomessa. Zodiak erosi vanhemmista 70- ja 80-lukujen tanssiteattereista siinä, että se ei halunnut organisoitua tiiviiksi ryhmäksi, vaan kukin koreografi sai työskennellä itsenäisesti ja valita produktionsa toteuttavan työryhmän zodiaklaisista ja yhdistyksen ulkopuolisista taiteilijoista.
Zodiak Presents toimi kymmenen vuotta aktiivisena tuotantoyhdistyksenä vapaille tanssitaiteilijoille tuottaen keskimäärin 8–10 ensi-iltaa vuodessa. Sillä oli merkittävä vaikutus suomalaisen uuden tanssin kehityksessä 80- ja 90-luvuilla. Suomalaisen tanssikentän ja yleisön tietoisuuteen Zodiak iskostui omaperäistä, kunnianhimoista ja kokeellista tanssia esittävänä tuotantoyhteisönä.
Vuoden 1997 alusta Zodiak Presents otti uuden harppauksen laajentamalla toiminta-ajatustaan ja muuttumalla entistä laajemman tanssikentän ja yleisön foorumiksi, Zodiak – Uuden tanssin keskukseksi. Zodiakin haluttiin tarjoavan etenkin pääkaupunkiseudun, mutta myös valtakunnallisen nykytanssin kentälle yhdistävän toimintafoorumin ja estradin sekä yleisölle vakinaisen näyteikkunan aikalaistanssin kiinnostavimpiin tekijöihin, esityksiin ja virtauksiin.
Keskuksen keskeisiksi toimintatavoitteiksi ja tuotantomuodoiksi määriteltiin uusien kotimaisten tanssiteosten tuottaminen, esittäminen ja kierrättäminen; kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö; yleisötyö sekä tanssin täydentävä ammattikoulutus. Yksi Zodiakin tuotantotavan tärkeimmistä toimintaperiaatteista oli kollektiivinen taiteilijajohtoisuus erotuksena yhden johtajan, kuraattorin tai asiantuntijaryhmän mallista ja mielipidevallasta. Sen ajatuksena oli taata Zodiakin ohjelmistolle monimuotoinen ilmaisuvoima, tekijöiden ja teosten lähtökohtainen moniarvoisuus ja erilaisuus sekä tekijöiden taiteellisen ajattelun kehittyminen rinnan muiden nykytaiteiden variaatioiden ja kontekstien kanssa.
Tällä sateenvarjomaisella tuotantoajatuksellaan Zodiak on antanut kasvot monimuotoiselle ja monipuoliselle nykytanssille. Sen taiteilijakeskeinen toimintaideologia ja tuotantomalli sekä taiteelliset tulokset ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta ja olleet luomassa esimerkkiä uusille, vastaaville tanssin tuotantorakenteille sekä kotimaassa että ulkomailla.
Syksystä 2004 vuoden 2021 loppuun saakka Zodiak - Uuden tanssin keskus toimi tanssin aluekeskuksena Helsingissä, osana valtakunnallista aluekeskusverkostoa.
Zodiakin historiaa on tarkemmin valotettu vuonna 2007 ilmestyneessä kirjassa Zodiak – Uuden tanssin tähden (Toim. Raija Ojala ja Kimmo Takala, LIKE 2007).