Olipa kerran todella pitkä hyppynaru… Sara Grotenfeltin ja Selma Reynisdóttirin ensimmäinen yhteisteos on naruhyppelyesitys.
Olipa kerran todella pitkä hyppynaru. Naru oli paljon, paljon pidempi kuin se, jonka luultavasti kuvittelet nyt mielessäsi.
Vielä vähän pidempi
vielä pidempi
pidempi
Kyllä vain, naru oli niin pitkä, että sen toinen kahva lojui parkkipaikalla Reykjavikissa ja toinen koulun pihalla Helsingissä. Eräänä päivänä kaksi kättä tarttui hyppynarun kahvoihin. Kädet kuuluivat kahdelle tytölle, Selmalle Reykjavikissa ja Saralle Helsingissä. Ne olivat paljon pienemmät kädet kuin millaisiksi ne ajan mittaan kasvaisivat. Pikkuruiset kädet. Ei, ei ihan noin pienet. Keskikokoiset kädet. Vuosien saatossa hyppynaru, niin, se todella pitkä naru, johdatti tyttöjä lähemmäs toisiaan, kunnes eräänä päivänä
he kohtasivat
HOPP on naruhyppelyesitys. Se on nostalgista oleilua mielikuvituksen leikkikentällä lapsuuden pihaleikin äärellä ja kurotus kohti vanhojen liikkeiden uusia merkityksiä. HOPP on yksinkertaista toimintaa, josta kumpuaa monimutkaisia mielleyhtymiä. Yleisö kutsutaan osaksi sykkivää maisemaa, jossa innostuminen ja väsyminen on väistämätöntä.
Yy kaa koo nee
yy kaa koo
yy kaa
yy
Video: Venla Helenius
Esityksestä sanottua
Sara Grotenfeltin ja Selma Reynisdóttirin haastattelu verkkosivujemme Päiväkirjassa. (englanniksi)
Zodiakin ensi-iltatestaajien tunnelmia esityksestä Päiväkirjassa.
HOPP Zodiak Presents -podcastissa (linkki Spotifyihin).
HOPP Mikä meitä vaivaa -podcastissa (kohdasta 58:00, linkki Spotifyihin)
HOPP
Det var en gång ett väldigt långt hopprep. Repet var mycket längre än det rep du antagligen föreställer dig nu.
Ännu längre
lite längre
längre
Ja, repet var så långt att dess ena handtag låg på en parkeringsplats i Reykjavik och det andra på en skolgård i Helsingfors. En dag plockades handtagen upp av händer som tillhörde två flickor, Selma i Reykjavik och Sara i Helsingfors. Händerna var då mycket mindre än vad de en dag skulle bli. Pyttesmå händer. Nej, inte riktigt så små. Medelstora händer. Under årens lopp drogs flickorna sakta närmare varandra vägledda av, ja, det där väldigt långa hopprepet, tills de en dag
möttes
HOPP är en föreställning om att hoppa hopprep. Det är en nostalgisk vistelse på barndomens fantasilekplats och ett försök att nå nya betydelser i gamla rörelser. Vägledda av enkla handlingar som ger upphov till komplexa associationer bjuds publiken in i ett pulserande landskap där iver och utmattning är oundvikligt.
Ett två tre fyra
ett två tre
ett två
ett
Koreografit ja tanssijat | Koreografer och dansare: Sara Grotenfelt, Selma Reynisdóttir
Valosuunnittelija | Ljusdesigner: Alina Pajula
Muusikko ja äänisuunnittelija | Musiker och ljuddesigner: Diego Manatrizio
Pukusuunnittelija | Kostymdesigner: Ella Snellman
Tilasuunnittelija | Scenograf: Oscar Dempsey
Taiteellinen mentori, tuotannollinen tuki | Konstnärlig mentor, produktionshjälp: Riikka Lakea
Valokuvat | Foto: Helen Korpak
Videotiiseri | Video teaser: Venla Helenius
Tuotanto | Produktion : Zodiak – Uuden tanssin keskus, To all my fans ry
Tukijat | Stödjare: Taiteen edistämiskeskus, Svenska kulturfonden, Eugène, Elisabeth och Birgit Nygréns stiftelse, Samuel Hubers konststiftelse
Resindessit | Residenser: Ehkä-tuotanto, Åbne Scene
KANTAESITYS | PREMIÄR
